Liittohallituksen kannanotto 7.5.2022

Naisten pieneläkkeisiin saatava korotusta

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Naiseläkkeen saajilla on erilaisia työhistorioita. Pieneläkkeen saajilla tarina voi olla ohessa olevan Ailan tarinan kaltainen.

Aila syntyi 1948, suoritti kansakoulun ja aloitti työnteon 15-vuotiaana. Hän avioitui 24-vuotiaana ja jäi äitiyslomalle 26-vuotiaana hoitamaan omia lapsiaan. Aila oli ehtinyt tähän mennessä kerryttää eläkettään kolme vuotta. Eläkekertymä alkoi muodostua tuohon aikaan vasta 23-vuotiaana. Kaikki sitä ennen tehty työ jäi huomioimatta eläkkeeseen. Aila sai puolisonsa kanssa kolme lasta. Hän hoiti ja kasvatti heidät kotona ja teki samalla osa-aikaisia töitä kansalaisopistossa 12:sta vuoden ajan. Tämä ei kuitenkaan kerryttänyt ollenkaan Ailan eläkettä.

Aila toimi tämän jälkeen pienyrittäjänä seitsemän vuoden ajan ja teki ohessa osa-aikatöitä edelleen kansalaisopistossa. Pienyrittäjyysaika kerrytti eläkettä, osa-aikatyö ei. Aila siirtyi vakituiseen työsuhteeseen 49-vuotiaana ja toimi siinä eläköitymiseensä saakka. Nyt Ailan saama työeläke on 699 e. Koska työeläke on pieni, Aila saa myös kansaneläkettä 296e. Näillä tuloilla maksetaan asuminen, ruoka, lääkkeet ja muut juoksevat kulut. Aila on tehnyt työtä ja kasvattanut lapsia eli hyödyttänyt yhteiskuntaa nuoresta saakka. Voiko tämä olla oikeudenmukainen eläke kymmenien vuosien työstä? KD Naisten mielestä ei ole.

Ailan kaltaisessa asemassa on Suomessa 159 000 muuta naista. Tämä on totta 2020-luvun Suomessa. Tämä ei ole oikein. Meidän pitää nostaa takuu-ja kansaneläkkeitä jotta naisilla on mahdollisuus viettää hyvin ansaittuja eläkepäiviään ilman päivittäistä huolta rahojen riittämisestä aivan perustarpeisiin.

Kannanotto on julkaistu KD:n verkkolehdessä

KD Naisten puheenjohtaja Sari Kumin kertoo Facebookissa Ailan tarinan videolla